Lopeta uutisten seuraaminen

Monet ystävistäni ja kollegoistani ovat kuulleet minun lausuvan nuo kolme sanaa. Toistan sen vielä tähän alkuun ettei kenellekään jää epäselväksi mikä tämän kirjoituksen tarkoitus on. Lopeta. Uutisten. Seuraaminen.  

Mutta miksi? Neljästä syystä:

  • Uutisten seuraamisesta ei ole sinulle hyötyä
  • Uutiset antavat väärän kuvan maailmasta
  • Informaatio on vinoutunutta suodattimien sekä klikkihuoraamisen takia
  • Voit käyttää tämän ajan paljon paremmin, jolloin myös kasvatat kontrollia omista ajatuksistasi ja tunteistasi

Uutisista ei ole sinulle hyötyä

Yleisimpiä vastauksia ehdotettuani uutisten seuraamisen lopettamista ovat:

  • ”Miten pysyn maailman asioista ajan tasalla ja miten voin osallistua mihinkään keskusteluun ajankohtaisista asioista, jos en seuraa uutisia?”
  • ”Entä jos en tiedä jotain ajankohtaista asiaa ja minulta jää siihen liittyen jokin mahdollisuus hyödyntämättä töissä/koulussa?”

Relevantteja kysymyksiä. Käydään niitä hieman läpi.

Ensimmäiseksi kysyn miksi sinun pitäisi pysyä maailman asioista ajantasalla? Teetkö työksesi jotain sellaista missä terrori-iskuilla tai ulkomaiden poliittisella tilanteella on merkitystä? Todennäköisesti et tee, ja vaikka tekisitkin niin on tärkeää miettiä kuinka paljon merkitystä uutisilla on elämäsi kannalta. Mieti hetki sitä kuinka monta kertaa se, että olet avannut jonkin lehden tai katsonut illan uutislähetyksen on mahdollistanut jonkin onnistumisen työssä tai koulussa? Mieti myös, onko uutisten katsominen ollut se ratkaiseva tekijä tässä tilanteessa vai onko onnistumisesi oikeasti ollut pitkäjäntäisen suunnitelmallisen työn ja tiedonhankinnan tulosta? Voit miettiä asiaa vaikka 80/20 analyysin kautta. Kuuluvatko uutiset siihen 20 % nauttimastasi informaatiosta mistä saat 80% hyödystä? Vaikka en itse olekaan katsonut uutisia kolmeen vuoteen, en muista niiden seuraamisen koskaan mahdollistaneen tai parantaneen koulumenestystäni silloin kun vielä niitä seurasin.

Kun kaipaat tietoa jostain sinulle tärkeästä ajankohtaisesta asiasta niin etsi sitä aktiivisesti. Käy läpi kriittisimmät kirjoitukset, etsi tärkein data ja lue parhaimpien kirjoittajien lähdemateriaalit aiheesta, mutta älä passiivisesti odota television, tietokoneen tai lehden edessä sitä että joku muu valitsee nämä tiedonlähteet puolestasi.

Ja vaikka et uutisia seuraakaan niin takaan, että pystyt osallistumaan niihin liittyviin keskusteluihin. Kysyt vain aiheesta kysymyksiä ja olet siitä kiinnostunut. Et tarvitse viimeisintä tietoa jostain uutisesta voidaksesi kysyä kysymyksiä aiheesta. Itseasiassa, jos käytät uutisten seuraamiseen menevän ajan vaikkapa hyvän podcastin kuunteluun tai kirjan lukemiseen, tulet kysymään oppineempia kysymyksiä ja olemaan kaikissa keskusteluissa paljon paremmassa asemassa kuin uutiset luettuasi. Lisäksi jos et tiedä jostain keskustelun aiheesta niin voit myös olla hiljaa ja kuunnella.

Yleisesti keskusteluihin liittyen on myös hyvä muistaa Eleanor Rooseveltin viisaat sanat:

”Great minds discuss ideas, average minds discuss events, small minds discuss people”

Sopii aiheeseemme kuin nenä päähän. Uutisissa käsitellään lähes pelkästään tapahtumia ja ihmisiä ja hyvin harvoin ideoita. Lue siis kirjoja ja keskustele muiden kanssa enemmän ideoista kuin ihmisistä tai tapahtumista.

Uutiset antavat vääristyneen kuvan maailmasta

Kenellekään ei varmaan tule yllätyksenä se, että huonot uutiset myyvät. Sekä uutislähetykset, että sanoma- ja iltalehdet käsittelevät suurimmaksi osaksi huonoja uutisia. Uutislähetyksissä saattaa olla toki pieni loppukevennys orwellimaiseen tyyliin mikä hieman hymähdyttää ja päättää lähetyksen hyvänolontunteeseen pommiäänien ja ruumiskuvien sijaan.

Tämä uutiskuva ei ole pelkästään haitallinen mutta myös väärä.  Martijn Schirp huomauttaa, että uutiset näyttävät aina poikkeuksen itse säännön sijaan. Suurimmassa osassa maailmaa ei käydä sotia. Suurin osa maailman ihmisistä elää pidempään kuin koskaan, terveempänä kuin koskaan, vapaampana kuin koskaan ja tietoisempana kuin koskaan, mutta näistä asioista ei uutisoida koska ne eivät myy. Peter Diamandisin mukaan syy tähän löytyy omista aivoistamme.

Aivoissa sijaitseva mantelitumake (eng. amygdala) on vastuussa tunnereaktioiden prosessoinnin ja niihin liittyvän päätöksenteon lisäksi myös ympäristössä olevien uhkien käsittelystä ja se kehittyikin alkujaan havaitsemaan ympäristössä olevia uhkia kuten petoeläimiä. Uhista ja sodista kertovien uutisten myötä mantelitumake saa jatkuvasti ärsykettä.  Kun altistamme itsemme näille huonoille uutisille vaikuttaa se suoraan myös aivokemiaamme ja toistuvan negatiivisen uutistulvan takia aivomme ovat kokoajan ns. ”taistele tai pakene” -tilassa, ja siten myös sokeampia hyville uutisille.

Omien tunteidemme kohdalla ongelmallisia ovat myös nettilehtien klikkihuoraavat otsikot. Nämä houkuttelevat otsikot ovat monesti kysymysmuodossa jättäen lukijan odottamaan (useasti lopulta tyhmää) vastausta. Vaikka et näitä otsikoita klikkaisikaan, ovat ne jo vaikuttaneet sinuun pakottamalla miettimään niitä. Jo pelkät iltalehtien otsikot kauppojen kassoilla aiheuttavat helposti tunnereaktioita, ja netissä vaikutus on moninkertainen.

Lopettamalla uutisten seuraamisen annat aivoillesi tilaa toimia ilman jatkuvaa uhkaärsykettä ja tulet huomaamaan myös positiivisemman asenteen elämään omalla kohdallasi.

Se mitä luet on jo suodatettua

Kun Donald Trump valittiin Yhdysvaltojen presidentiksi monet olivat tuloksesta hyvin yllättyneitä. Hillaryn piti olla varma voittaja. Syitä häviöön on monia, mutta syitä siihen että ihmiset olivat yllättyneitä on yksi: mediakuplat.

Se mitä meidän Facebook-”uutiset” tunkee eteemme ei ole objektiivinen totuus. Se ei ole edes kattava katsaus mielipiteistä. Se on ystäviesi, tykkäämiesi sivujen ja muun aktiviteetin pohjalta suodatettu virta enemmän tai vähemmän samoja mielipiteitä. Se millaisia ystäväsi ovat ja millaisia linkkejä ja uutisia he julkaisevat Facebookissa vaikuttaa niihin uutisaiheisiin joita Facebook ehdottaa sinulle. Samankaltaiset säännöt pätevät Twitteriin, Instagramiin, LinkedIniin ja Googleen.

Trumpin voitosta yllättyneet ihmiset elävät juuri tälläisissa kuplissa, eikä Trumpin asiaa ajanut informaatio koskaan tavoittanut heitä, vaikka Trump voitti Hillaryn kaikilla mahdollisilla sosiaalisen median levinneisyysmittareilla kampanjan aikana.

Oman kuplasi voit rikkoa etsimällä tietoisesti omien mielipiteittesi vastaista tietoa. Painotan tässä nimenomaan aktiivista etsimistä sen sijaan että annat sosiaalisen median tai uutiskanavien ja lehtien passiivisesti päättää mitä luet. Suodatetusta informaatiosta pääset eroon vain suodattamalla itse kaiken passiivisen informaation pois. Uutislähteiden kohdalla tämä tarkoittaa sitä ettet ”lue uutisia”, ”katso uutislähetyksiä”, ”käy XXXXX Sanomat-lehden sivuilla”, vaan etsit tietoa silloin kun sitä tarvitset. SOMEn kohdalla voit joko lopettaa niiden käytön kokonaan tai suodattaa ne itse mahdollisimman perusteellisesti.

Facebookin kohdalla tämä onnistuu siten, että lopetat kaikkien ystäviesi ja tykkäämiesi sivujen seuraamisen kunnes ”uutiset” on tyhjä ja jäljelle jää vain Facebookin viestintäominaisuudet. Voit edelleen vierailla ystäviesi ja tykkäämiesi sivujen luona ja katsoa mitä siellä tapahtuu, mutta nyt teet sen omasta tahdostasi etkä Facebookin suodattamana. Tietokoneella tämä onnistuu helposti lisäämällä ”Kill News Feed”-laajennus selaimeesi ja tällä pääset eroon myös Facebookin omasta mainonnasta ja ”trending”-osiosta. Mobiilisovelluksen ”uutiset”-osion siivoamista varten joudut manuaalisesti lopettamaan kaikkien henkilöiden ja sivujen seuraamisen. Siinä menee 30-60 minuuttia, se kannattaa.

Ota haltuun ajatuksesi

Kun lopetat uutisten seuraamisen, otat kontrollin siitä informaatiosta mitä itse nautit, ja näin lisäät omien ajatusten ja tunteidesi hallintaa. Jos kuuntelet opettavaisia podcasteja tai audiokirjoja työmatkallasi Instan tai Facebookin selaamisen sijaan opit jotain uutta ja jotain minkä olet itse valinnut. Uutisten lukemisen tai katsomisen sijaan voit katsoa dokumentin, lukea kirjan tai käyttää koko ajan vaikkapa treenaamiseen. Vapautat helposti ainakin tunnin päivästäsi kun lopetat ”uutisten seuraamisen” ja ”SOMEn tarkistamisen”.

On myös hyvä muistaa, että loppujen lopuksi kaikki mitä näemme, luemme ja kuulemme on jollain tasolla esisuodatettua. En myöskään missään nimessä kiellä etteivätkö journalistit tee äärimmäisen arvokasta työtä ja monet sanomalehdet sisällä loistavia artikkeleita. Ovathan tämänkin kirjoituksen lähteet suurimmaksi osaksi uutissivustoja. Osa niistä ovat ystävieni vinkkaamia ja toiset etsimiäni. Kriittisesti ajattelevat ystävät ovatkin yksi parhaimmista suodattimista ja erinomainen uuden tiedon lähde.

Tärkeintä on tiedostaa ja valita mahdollisimman pitkälle ja mahdollisimman tietoisesti se, mille itsensä altistaa. Jos maailman tapahtumiin liittyvät asiat ovat sinulle tärkeitä, niin tilaa jokin kuukausittain ilmestyvä julkaisu, esim. The Economist. Kuukausittain julkaistujen lehtien juttujen tekemiseen on mennyt vähintään 30 päivää ja monesti monta kuukautta, mikä nostaa niiden laatua huomattavasti.

Joten ole tarkka ja nirso tiedonlähteissäsi, sillä informaatiotulvan aikakaudella vain se, joka ohjaa omia ajatuksiaan eikä anna SOMEn tai median vaikuttaa niihin on oikeasti hallussa omasta elämästään.

Linkkejä kirjoituksesta ja lisää aiheesta

Martijn Schirp – Why Avoiding the News Makes You Smarter

Mostafa M. El-Bermawy – Your Filter Bubble is Destroying Democracy

Peter Diamandis – Why We Love Bad News: Understanding Negativity Bias

Martin Huntbach – Why I Stopped Watching The News… And Why You Should Too

Gregory Ciotti – Supernormal Stimuli

Deidre Barrett – Supernormal Stimuli

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s